keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Täydellinen repsahdus ja kaikkien jalkapäivien äiti

Tänään se tapahtui. Olen jo yllättävän kauan kestänyt ja taistellut kiusausta vastaan, mutta enää itsekurini ei pitänyt. Heittäydyin mielihalujeni vietäväksi. En estellyt itseäni, vaan nautin täysin rinnoin. Pieni huonon omantunnon poikanen kuitenkin kolkutteli olkapäällä ja päätin kertoa repsahduksestani täällä blogissani. Niin, pakko se on tunnustaa, aamulle kipusin kaikista hyvistä lupauksistani huolimatta vaa'alle. Kaksikymmentä päivää kestin vain yhden punnituksen taktiikalla, mutta tänään olo oli jotenkin niin hoikka ja mahaläskit, nuo ikuinen murheenkryynini, tuntuivat tavallista haperommilta, joten halusin tuomion. Mutta sainkin voiton! Paino oli:

61,4 kg!!!!

Alimmillaan tässä rykäisyssä! Olin niin onnellinen! Viikonloppuna syömiseni olivat jotensakin sekavat ja koko ajan teki mieli napostella jotain. Luulen, että kyseessä oli jonkinlainen varastojen täydennys ja nyt taas paino hieman notkahti alaspäin.

Kuva
Tästä ja vähän muustakin elämästä ynnä kahvista intoutuneena tein tänään hirmuisen jalkatreenin. Osaltaan syytä saattoi olla myös siinä, että olimme salilla päiväsaikaan, emmekä kaikken päivän hommien jälkeen. Tempaisinkin sitten jo ekoissa kyykyissä melkein maksimisykkeet ja sitten vielä lisäsin painoja! Muutenkin huhkin kuin heikkopäinen ja viimeistelin jälleen treenin askelkyykkykävelyllä. Olisi tietysti voinut olla vähän rapiampi olo treenin jälkeen, mutta eiköhän jonkinlainen huonovointisuus ja särky kuulu asiaan. Pyysin salikaveriani kantamaan mut autoon, mutta eipä tuo ryökäle suostunut, vaikka olin just kehunut hänen kehittyneitä käsivarsi- ja olkapäälihaksiaan. Lupasi kyllä hinata mut autolla kotiin, mutta valitsin kuitenkin sen etupenkillä istumisen. :D

Loppupäivä meni sitten syömisten osalta vähän heikosti, kun ryntäsinkin yks kaks yllättäin luennolle, jolta olin ensin ajatellut lintsata. Näin ollen olin neljään mennessä syönyt vain aamupuuron, kupin kahvia ja pienen omenakeksin, palautusjuoman ja banaanin. Olo ei ollut mitenkään hehkeä ja kun linssimuhennos viimein valmistui, niin sitä upposi kyllä ihan tarpeettoman paljon. Jotku päivät vain yllättävät mut ja homma ei oikein kulje. Mutta onneksi treeni kulkee!


2 kommenttia:

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella